Valokuvaus

Valokuvauksen opinnoissa keskitytään esineiden kuvaukseen, ja pääosassa on kuvien stailaus. Kurssin alussa käydään läpi kuvausjärjestelyn kulku, joka on kirjattu alle. 

Kuvausjärjestelyn kulku

Asiakas ja kohderyhmä

Kuvausjärjestelyt alkavat asiakkaan hankinnalla, toimeksiannon sopimisella sekä asiakkaan toimialaan ja kohderyhmään tutustumisella. 

Kuvaussuunitelma

Kuvaussiunnitelman tekeminen alkaa prosessin vaiheistamisella ja aikataulutuksella. Ideoinnin tueksi tehdään tiedonhankintaa, jonka jälkeen ideat luonnostellaan auki. Tämän jälkeen suunnitelmien pohjalta suunnitellaan kuvauslokaatio, kuvan rekvisiitat ja valaistus. 

Esivalmistelut ja kuvaaminen

Kuvauslokaation, kuten studion, valmistelu (esim. maalaus, stailaus, siivous ja järjestely) on ensimmäisiä tämän vaiheen tehtäviä. Tämän jälkeen tulee hallita kameratekniikka, valmistella kamera kuvasta varten (jalusta, valaistus ym.). Kuvaamisen lomassa tulee myös tarkastella otettuja kuvia mahdollisten virheiden tai outouksien huomaamiseksi, jotta kuvaustilannetta ei tarvitse järjestää uudelleen. Kuvaustilanteessa saatetaan joutua tekemään muutoksia kuvaussuunitelmaan, jos lopullisessa kuvassa kaikki elementit eivät toimikaan oletetulla tavalla. Siksi kuvien tarkastelu kesken kuvauksen voi vähentää tarvetta järjestää uutta kuvaustilaisuutta, kun lennossa pystytään tekemään muutoksia toimimattomiine elementteihin kuvassa. 

Kuvankäsittely ja optimointi

Kuvien ottamisen jälkeen on vuorossa kuvien valinta kuvankäsittelyä varten. Kuvat käsitellään kuvankäsittelyohjelmalla ja optimoidaan halutulle julkaisualustalle sopiviksi. Lopuksi kuvat tallennetaan ja arkistoidaan. 

Tärkeitä käsitteitä

Valokuvaukseen liittyy muutamia tärkeitä käsitteitä, jotka nousivat esille heti ensimetreillä valokuvauksesta puhuttaessa. 

Julkaisualusta

Kuvan julkaisualausta vaikuttaa kuvan suunnitteluun merkittävästi. Julkaisualustalla on vaikutusta kuvan kuvasuhteeseen, ja tämän kautta myös sommitteluun. Julkaisualusta antaa kuvaajalle ja kuvan suunnittelijalle vinkkiä siitä, montako sekuntia kuvan katsoja näkee kuvan. Tekeekö kuva vaikutuksen katsojaansa 1 sekunnin aikana?

Kuvasuhde

Kuvasuhde määrittää monia asioita valokuvauksessa. Ennen kuvausta tulisi tietää, mikä on kuvan julkaisualusta ja sen myötä minkälainen valmiin kuvan kuvasuhde. Eri julkaisualustat suosivat erilaisia kuvasuhteita. Kuvasuhde on tärkeä tietää ennen kuvausta, sillä se määrittää kuvan suunnan (vaaka vai pysty). Pystykuvasta on lähes mahdotonta tehdä hyvää vaakakuvaa esimerkiksi verkkosivun banneriksi. Jokaista kuvasuhdetta varten tulee rakentaa oma kuva, jotta kuvat toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. 

Semiotiikka

Semiotiikalla tarkoitaan merkkioppia. Kuvien yhteydessä semiotiikka tutkii kuvan eri merkityksiä. Kuvaa suunnitellessa tulisi ottaa huomioon, millaisia mielikuvia ja merkityksiä eri elementit, kuten värit ja esineet kuvassa herättävät. Jotkin värit tai elementit voivat herättää kuvan katsojassa ei toivottuja tunteita tai reaktioita. 

Kaksiportainen katseen logiikka

Kuvaa suunniteltaessa olisi hyvä pysähtyä miettimään, mihin kuvan katsojan katse halutaan ohjata. Kaksiportaisessa katseen logiikassa kuvaan luodaan eri tasoja, joissa katse kulkee. Esimerkiksi kuva huoneesta voidaan kuvata huoneen ulkopuolelta niin, että huone näkyy oviaukosta. Tällöin katojan katse ohjataan avoimen oviaukon kautta huoneeseen, jota katsojan halutaan katsovan. Tämä luo mielenkiintoa kuvaan. 

Ihmiset tapaavat olla kiinnostuneita siitä, mihin kuvissa ja maalauksissa olevat henkilöt katsovat. Katsojan katse kulkee ensin kuvaan ja huomaa tässä olevan henkilön. Tämän jälkeen katsoja kiinnostuu siitä, mitä kuvassa oleva henkilö katsoo. Tämän avulla katsojan katsetta voidaan ohjailla kuvassa, ja tämä tulisikin kuvaa rakennettaessa ottaa tarkasti huomioon. 

Stailaus ja tuotekuvaus

Kuvan stailauksella pyritään kertomaan kuvan tarina sommittelun ja rekvisiitan avulla.  Stailaus luo kuvaan halutun, kohderyhmää puhuttelevan fiiliksen. 

Stailauksessa on tärkeä ottaa huomioon myös yrityksen tai tuotteen tunnistettavuus. Kuvaa suunnitellessa tulee pohtia mistä tekijöistä yritys tunnistetaan ja miten kuva linkitetään tunnistettavasti yritykseen. Olisi myös tärkeää pohtia, miten erotutaan kuvavirrasta ja muista yrityksistä. 

Sommittelu

Kuvan sommittelussa kannattaa ottaa huomioon erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuvan tehokkuuteen ja fiilikseen. 

Linjaukset, eli horisontaali-, vertikaali-, ja diagonaalilinjat kuvassa luovat vakautta ja rytmiä kuvaan. Diagonaalilinjoja suunnuteltaessa tulee muistaa, että diagonaaliin liittyy aina liikettä. Kaikkien linjausten tulee olla eksakteja, vähän vinot linjat luovat häiritsevän vaikutelman kuvaan. 

Kuvakulma tarkoittaa kameran sijaintia ja suuntaa kuvaamishetkellä. Kuvakulman valinnalla on tarkoitus tuoda kuvattavan kohteen parhaat puolet esiin.

Tehosteväri on ympäristöään voimakkaampi väri, joka kiinnittää katsojan huomion kuvassa. Tehostevärin avulla katsojan katsetta voidaan ohjailla kulkemaan kuvassa halutulla tavalla. 

Kolmanneksen sääntö jakaa kuvan vaaka- ja pystysuunnassa kolmeen osaann. Kaikkien linjojen leikkauspisteissä on kohta, johon ihmisen katse helposti kiinnittyy kuvassa ensimmäisenä. Tärkeät objektit on hyvä sijoittaa joihinkin näistä pisteistä. Vastaavasti voidaan kuvassa käyttää hyödyksi koko kolmanneksen linjaa, joka ohjaa ihmisen mielenkiinnon haluttuun kohtaan kuvassa. 

Kontrasti, eli vastakohtaisuudet luovat mielenkiintoa kuvaan. Kontrasteilla voi lisätä tarinan huomioarvoa, ja korostaa kuvattavien tuotteiden ominaisuuksia. Kontrastipareja ovat esim kylmä-kuuma, matta-kiiltävä, kova-pehmeä. Kontrasteja voidaan ajatella olevan myös materiaalien välillä, kuten puu-metalli, kuviollinen-yksivärinen.

Lukumäärä, ja eritoten parittomuus luo kuviin mielenkiintoa. Parittomuuteen liittyy dynamiikkaa, jota parillisiin lukuihin ei liity. 

Pinta-alan hallinta on kuvien onnistumisen kannalta olennaista. Pieni on tehokasta, ja pienelle alalle ryhmittely nostaa tuotteita tehokkaasti esiin.

Symmetria luo kuviin tasapainoa, tyyneyttä ja levollisuutta.

Ryhmät luovat intensiteettiä kuviin. Esineitä voi ryhmitellä koon, värin tai vaikka käyttötarkoituksen mukaan. Ryhmien sommittelu esimerkiksi diagonaaliin luo rytmiä kuviin.  Asioita voi sommitella tasaisesti, lähekkäin tai tiiviisti. Nämä asettelut luovat rytmiä kuviin.

Suunta on kuvissa katsojan kannalta tärkeä. Suuntaa kaikki etiketit kameraa kohti, ja mieti mihin suuntaan pumppupullojen pumppupäät katsovat. Myös esimerkiksi valaisimien suuntaamisella voi ohjailla katsojan katsetta. 

Rekvisiitta

Rekvisiitta tukee kuvan tarinaa, eikä se vie liiaksi huomiota kuvattavalta kohteelta. Rekvisiitan tehtävä on kertoa kuvan arvomaailmasta. Jokaisella kuvausrekvisiitalla on merkityksensä kuvassa, mitään elementtejä ei siis tule valita kuvaan kevein perustein.

Lokaatio on kuvan fiiliksen kannalta olennaisen tärkeä. Kuvausympäristön taustamateriaalit (seinät, lattia, katto) merkitsevät kuvan katsojille eri asioita, ja on tärkeä pitää huoli että kuvan kohderyhmä ymmärtää halutun viestin. Kuvauslokaatiota valitessa tulisi myös miettiä luoko tausta rauhaa, levollisuutta, levottomuutta tai tunnelmaa. Lokaation tulisi myös olla sellainen, joka tukee kuvan sommittelua ja mahdollistaa halutunlaisen lopputuloksen. 

Pukeutuminen kuvissa on olennaisessa osassa kuvan tarinaa. Erilaiset vaatteet, materiaalit ja värit kertovat erilaista tarinaa, ja oman tarinankerronnan kannalta on olenanista valita oikeat materiaalit ja värit. 

Kuvausharjoitus: flatlay

Sommittelun teorian päätteeksi harjoittelimme kuvan stailausta, kuvausjärjestelyä ja kuvan sommittelua flatlay- kuvasharjoituksen avulla. 

Lähdimme tekemään kuvaussuunnitelmaa valitsemamme teeman ympärille. Lähestyvä kevät sai meidät valitsemaan teemaksi kevätkylvöt. Kuvan on tarkoitus olla fiiliskuva puutarha-alan aikakauslehden jutussa, jossa herätellään kotipuutarhureita fiilistelemään kevättä ensimmäisten kylvöjen äärelle. Kuvan halusimme artikkelin kansikuvaksi, joten sommittelussa pyrimme ottamaan huomioon esimerkiksi jutun otsikolle tilan kuvan päälle. 

Kuvamme kohderyhmää ovat innokkaat kotipuutarhurit, jotka nauttivat puutarhanhoidosta, ja haaveilevat heti kevään ensimmäisten auringonsäteiden myötä uudesta puutarhakaudesta. 

Kuvan käyttötarkoituksen ollessa aikakauslehden artikkelin kansikuva, valitsimme kuvasuhteeksi 4:3. 

Rekvisiitaksi kuvaan valitsimme rustiikkisia saviruukkuja, puusta ja metallista valmistetun istutuslapion, messinkisen sumupullon sekä kastelukannun, metalliset pienet sakset sekä keraamisia nimikylttejä erilaisille yrteille. Kuvauslokaatioksi löysimme vanhan arkun, jonka kulunut puupinta sopi täydellisesti haluamaamme tyyliin. Kokeilimme myös taustaksi sanomalehtiä, joilla monet kotipuutarhurit suojaavat pöytäpintoja mullalta.

Sommittelullisesti kuviin haettiin tehoa vastakohtien kautta. Kulunut, pehmeä puu ja kova kiiltävä metalli, vaaleat nimikyltit ja musta multa, terävät sakset ja ruukkujen pehmeät muodot. Kuvaustilanteesa myös huomasimme ristiriidan istutuslapion hopeisessa sekä messinkisten tuotteiden värissä, mutta emme halunneet poistaa kuvasta kumpaakaan elementtiä. Tämä olisi siis etukäteen jo pitänyt ottaa huomioon, ja hankkia sopivan väriset rekvisiitat, jotka toimivat hyvin yhteen. Diagonaalilinjoilla on pyrityy hakemaan dynaamisuutta ja kasvavaa liikettä kuvaan, sillä kevät on uuden kasvun aikaa. Toisaalta vertikaalit ja horisontaalit linjat rauhoittavat kuvaa. 

Kokeilimme monia erilaisia sommitelmia pitäsen mielessä sen, että tarvitsemme tyhjää tilaa kuvan ympärille. Valitsimme kolme toisistaan maltillisesti poikkeavaa kuvaa. Vasemmanpuoleinen kuva osoittautui omaksi suosikikseni, sillä sen tunnelma on dynaaminen ja rytmikäs. Kuvasta kuitenkin puuttuu tilaa ympäriltä, ja lehtikuvaksi siinä tapahtuu liikaa. Keskimmäisessä kuvassa (jonka otimme melkoisella kiireellä suurempia ajattelematta) on liikaa vertikaalia linjaa, ja messinkiset tuotteet on aseteltu liian lähelle toisiaan. Rajaamalle ne kuvasta pois olisi kuva toimivampi. Oikeanpuoleinen kuva puolestaan on hieman sekava. Yläreunan siemenpussi ja sitä peittävät avonaiset sakset ovat todella epämääräinen, ja saksen avoin kärki sekoittuu pahasti taustan kanssa. Toisaalta itse pidin siinä kuvassa multaan työntyvästä lapiosta, joka kertoo tarinaa meneillään olevasta kylvöstä. 

Kaikenkaikkiaan harjoitus opetti sen, että kuvan sommittelu on hankalaa. Vaikka olisi tehnyt hyvän pohjatyön suunnittelun kanssa, ei itse kuvaustilanne välttämättä ole suoraviivainen, eikä mielikuva kuvasta välttämättä toteudu kun asetelmaa katsotaan kameran etsimen kautta. On myös hankala ottaa huomioon kaikki merkitykset, joita kuvan rekvisiitta tai asettelu herättää erilaisissa katsojissa. Tulevia kuvauksia varten otan tästä harjoituksesta mukaan sen opin, että pohjatyöt tulee tehdä huolella, mutta muistaa kuvaustilanteessa jousto omien suunnitelmien suhteen. Myös huolellinen rekvisiitan ja lokaation sekä sommitelman merkitysten läpikäynti kannattaan, jotta kuvan julkaisun jälkkeen vältyttäisiin yllätyksiltä. 

Kameratekniikka

Kameran esiasetukset ja syväterävyys

Ennen kuvaamisen aloittamista tulee muistikortti tyhjentää alustamalla. Tämä tapahtuu kameran valikon kautta alustustoiminnon avulla. Alustus tyhjentää kaikki tiedot muistikortilta. 

Alustuksen jälkeen kamerasta tulee valita käytettävät kuvalaadut. Kuvaamisessa käytettävät kuvalaadut ovat RAW (raakakuva) ja JPG (pakattu kuva). Raakakuva sisältää kaiken mahdollisen tiedon, joka kuvaushetkellä on tallennettu. Tästä johtuen kuvaa voi muokata paljon, mutta tiedostokoko on myös suuri. RAW on korkealaatuinen kuva, jossa värit toistuvat hyvin. Raakakuvia voi avata tarkasteltavaksi vain ammattiohjelmilla. 

JPG on pakattu ja värikorjattu kuva, jossa on tallella vähemmän informaatiota kuin raakakuvassa. Tästä johtuen JPG on myös maltillisemman kokoinen, mutta sen muokattavuus on huonompi. JPG-kuvat toimivat hyvin esimerkiksi verkossa. 

Kuvaustilanteessa käytettävä objektiivi tulee valita kuvauskohteen mukaan. Objektiiveja on kahdenlaisia, kiinteän polttovälin objektiiveja sekä zoom-objektiiveja. Kiinteän polttovälin objektiivia ei voi zoomata muuten kuin muuttamalla kameran etäisyyttä kuvattavasta kohteesta. Objektiivien tyypillisiä käyttökohteita: 

• 28mm - flatlay-kuvat, maisemat
• 50mm - interiöörikuvat
• 85mm - muotokuvat
• 105mm - lähikuvat kasveista
• 300mm - lintukuvaus

Objektiivin valintaan vaikuttaa myös objektiivin aukon arvo. Aukon arvo vaikuttaa kuvan syväterävyyteen. Mitä pienempi aukon arvo on, sitä suurempi itse aukko on kuvatessa. Pienellä aukon arvolla siis kameraan virtaa enemmän valoa. Tällöin tarkennusalue, joka piirtyy kuvaan tarkkana on lyhyt syvyyssuunnassa, jolloin syväterävyys on kapea.  Aukon arvon ollessa suuri, on itse aukko pieni. Tällöin valoa virtaa kameraan vain pienen aukon vähemmän. Kuva piirtyy tarkasti syvyyssynnassa pidemmällä alalla, jolloin syväterävyys on laaja. 

Objektiivin valintaan vaikuttavat arvot löytyvät objektiivin kyljestä. Jos objektiivista löytyy vain yksi mm luku (esim. 50mm), on objektiivissa kiinteä polttoväli. Zoom objektiivissa puolestaan ilmoitetaan polttovälien vaihteluväli. Obketiivin kyljestä löytyy myös pienin aukkoarvo, esim. f1.8, joka ilmoittaa objektiivin suurimman mahdollisen aukon. 

Objektiivin valinnan jälkeen tulee valita sekä objektiivin että kameran rungon tarkennustila. Objektiivissa on valittavissa automaattinen (M/A) ja manuaalinen (M) tarkennustila. Kameran rungosta löytyy myös sekä automaattinwn (AF) että manuaalinen (M) tarkennustila. 

Kuvauslokaation valaistusolosuhteet vaikuttavat kamerasta valittavaan ISO-arvoon. ISO-arvo kuvaa kameran valoherkkyyttä. Pieni ISO-arvo tarkoittaa vähäistä valoherkkyyttä, jolloin valoa tarvitaan kuvaamiseen enemmän kuin suurilla ISO-arvoilla. Mitä suuremmaksi ISO-arvo kasvaa, lisääntyy myös kuvan kohina ja rakeisuus. ISO-arvon ollessa pieni, 100-400, tarvitaan hyvää valaistusta kuten kirkasta päivänvaloa tai kirkkaita studiovaloja. Yöllä kuvatessa ISO-arvo voi olla yli 3000, jotta kuviin saadaan piirtymään asioita. Tällöin kuvat ovat laadullisesti myös rakeisempia kuin pienemmillä ISO-arvoilla kuvatut kuvat. 

Kuvaamisen aikana kuvan laatuun merkittävästi vaikuttava asia on suljinaika. Tällä tarkoitetaan aikaa, jonka suljin on auki kuvanottohetkellä. Suljinaika on kameran rungon ominaisuus. Suljinaika määrittää kuvan tarkkuutta merkittävästi. Jos liike halutaan pysäyttää kuvaan, tulee suljinajan olla lyhyt, esim. 1/250 sekuntia, jolloin kuvasta tulee tarkka. Suljinajan ollessa pitkä, kuten 0,5-1 sekuntia, tulee liikkeestä kuvassa epätarkka, ja kuvaamisessa tarvitaan jalustaa. Käsivaraisen kuvaamisen rajana pidetään 1/50 osa sekuntia, jolloin käsien liike ei ehdi vaikuttaa kuvan tarkkuuteen. 

Kameran säädöissä on erilaisia mahdollisuuksia automaattisesta kuvaamisesta täysin manuaaliseen kameran hallintaan. Tältä väliltä töytyy myös erilaisia vaihtoehtoja. Aloittelevalle kuvaajalla hyvä kuvaustila on aukon esivalinta (A tai Av), jossa kuvaaja voi itse vaikuttaa ISO-arvoon ja aukon kokoon, mutta kamera valitsee kuvaan sopivan suljinajan. Tämä toimii varsin hyvin tuotekuvia kuvatessa, mutta tarvittaessa asetuksia voi muuttaa myös niin, että kuvaaja saa valita suljinajan ja ISO-arvon, mutta kamera valitsee kuvaustilanteeseen sopivan aukon koon. 

Kuvausharjoitus: syväterävyys

Kameratekniikan kuvausharjoituksena kuvasimme koululta löytyvää rekvisiittaa tarkoituksena luoda lokaatio, jossa saamme harjoiteltua syväterävyyttä, aukon kokoa ja suljinaikaa. Harjoituksessa opettelimme myös kameran säätöä kuvaamista varten. Kameraksi valikoitui Nikon 610D ja objektiiviksi 50mm f1.8 putki. 

Harjoituksessa kuvasimme jalustalta saman lokaation jokaisella mahdollisella aukolla, jotka objektiivista löytyi. Kuvasimme kaksi erilaista sommitelmaa samalla rekvisiitalla. 

Ensimmäisessä asetelmassa kuvauslokaation syvyys rekvisiitan osalta on suurempi kuin jälkimmäisessä. Tämä näkyy merkittävänä muutoksena eri asetelmien syväterävyydessä. Ensimmäisen asetelman etualan orkidean etäisyys kamerasta on noin 50 cm, kun taas jälkimmäisessä asetelmassa palmun etäisyys kamerasta on reilun metrin. Kuviin on kirjattu käytetyn aukon koko, suljinaika, sekä ISO-arvo, joka kaikissa kuvissa pysyi samana. Tähän dokumentaatioon valitsin 20 kuvan sarjasta ääripäät sekä näiden väliltä kaksi kuvaa, jotta syväterävyyden muutokset kuvasarjassa näkyvät. Tulevaisuutta ajaellen harjoituksesta jäi käteen ymmärrys siitä, että kuvauslokaation tulee olla todella syvä, mikäli syväterävyyttä halutaan kuviin reilusti. 

Liikkeen kuvaaminen

Liikettä kuvatessa kameran asetukset poikkeavat aiemmista kuvausharjoituksista, joissa kvuia on otettu aukon esivalinta -tilassa. Kamerasta valitaan kuvaustilaksi sulkjinajan esivalinta (Canonissa Tv), jolloin kuvaaja valitsee suljinajan ja ISO-arvon, kamera taas päättää aukon koon. Liikettä voidaan kuvata joko käsivaraisesti tai jalustalla, riippuen suljinajan pituudesta. Kamerasta valitaan jatkuva kuvaus -tila, jolloin kamera ottaa useita kuvia peräkkäin laukaisinta pitkään painettaessa.

Canon EOS 400D, objektiivi 50mm, f/1.8, 1/250s, ISO 800: